Kiinteistö ja talotekniikka 3-4/2010
Teksti: Merja Kihl ja Ari Mononen
Ikaalisissa kevytbetonituotteita valmistava H+H Finland Oy on Suomen ja Skandinavian ainoa kevytbetonituotteiden valmistaja.
Siporex-tuotteita on valmistettu ja käytetty rakentamisessa jo 1930 -luvun alusta lähtien. "Suurin osa Siporex-tuotteista toimitetaan edelleen teollisuus- ja asuinrakennusten työmaille. Jo 1950- ja 1960-luvuilla suurin osa pientaloista rakennettiin Siporex-harkoista", H+H Finland Oy:n toimitusjohtaja Timo Venäläinen kertoo.
"Kevytrakenteisena kivituotteena Siporex soveltuu myös moniin korjausrakentamiskohteisiin. Siporex on materiaalina erittäin paloturvallinen. Sitä voidaan helposti työstää ja se kestää kosteutta. Se on myös työmaan logistiikan kannalta käytännöllinen", Venäläinen kehuu. Kevyillä materiaaleilla on käyttöä esimerkiksi ullakkokerrosten lisärakentamisessa. Siporex-tuotteilla voidaan rakentaa jopa lisäkerroksia aiheuttamatta suurta rasitusta talon runkorakenteille.
Venäläisen mukaan H+H Finland on alkanut hyödyntää eristeharkkotekniikkaa myös teollisuushallien seinäelementeissä. "Lisäeristetyillä elementeillä saavutetaan tarvittaessa seinärakenteille paremmat lämmöneristysarvot. Uusista eristeratkaisuista huolimatta massiiviset ja yksiaineiset Siporex-ratkaisut ovat edelleen käyttökelpoisia niin asunto- kuin teollisuusrakentamisessa. Perinteisessä yksiaineisessa Siporex-rakenteessa on kantava rakenne ja lämmöneristys samassa tuotteessa", Venäläinen mainitsee.
Suomessa kevytbetoni ei tosin ole yhtä yleisesti käytetty rakennusmateriaali kuin Keski- tai Itä-Euroopassa. Varsinkin Puolassa sitä käytetään paljon.
"Kevytbetoni elää mielenkiintoisia aikoja. Siporex varmastikin kokee uuden tulemisen, kun ihmiset alkavat ajatella rakentamisen ympäristövaikutuksia ja elinkaarikysymyksiä", arvioi Venäläinen.
"Rakennusmateriaalina Siporexin ympäristövaikutukset ovat varsin vähäiset moniin muihin tuotteisiin ja ratkaisuihin verrattuna."
Energiatehokkuuteen vaikuttaa oleellisesti rakenteiden tiiviys. Ellei rakennuksen ilmatiiviyteen ole kiinnitetty huomiota, ilmavuorojen osuus talon energiakulutuksesta voi olla jopa 30 prosentin luokkaa.